Presidentti Niinistö kuvasi uuden vuoden puheessaan, kuinka vuoden 2020 mukana taakse jätettiin myös sitä edeltänyt maailma ja nyt kohdataan uusi.
Uuden kohtaaminen tarjoaa tilaisuuden tehdä asioita paremmin ja viisaammin kuin ennen. Se saattaa tuntua pelottavalta, mutta kuitenkin vaarallisempaa on ripustautua vanhaan, joka ei enää palaa. Hallituksen julkaisemassa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa viestitään myös uudistumistarpeesta. Tarvitaan nopeavaikutteista elpymistä sekä elinkeinoelämän rakenteiden ja julkisten palveluiden uudistumista. Uudistumisesta ja muutoksesta esimerkkeinä mm. vihreä siirtymä, energiasektorin murros sekä digitalisaation tukema verkostoituva, paikkariippumaton yhteiskunta. Uudistuminen ja uudistaminen on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan, monin eri tavoin.
Mikä saa muutoksen onnistumaan?
Muutoksen toteutumisessa merkittävää on, että yhteistyö ja vuorovaikutus toimivat ja myös toimialarajoja ylitetään. Tarvitaan entistä enemmän myös uusia, yhteistyötä tekevia kumppanuuksia, jolloin nousee esiin systeeminen ajattelu. Kasvuryhmä, yli 10 m€ vaihtavien yritysten yhteisö, näkee puolestaan uudistumisen kestävän kasvun välttämättömänä edellytyksenä.
Kaikkialla halutaan uudistua. On kuitenkin huomioitava, että Suomi, yhteiskunta tai organisaatio eivät voi muuttua tai uudistua, ellemme me ihmiset uudistu ja päivitä ajattelutapaamme sekä suhtautumistamme asioihin. Muutos ja tämän myötä uudistuminen, lähtee meistä jokaisesta. Tässä olemme ihmisinä avainasemassa.
Uudistuminen vahvuuksien kautta
Nando Malmelin, Aalto-yliopiston johtamisen professorin mukaan uudistumiseen ja kasvamiseen tarvitaan ymmärrystä omista voimavaroista, mutta myös itsetuntemusta. Juuri itsetuntemus on portti omiin vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä arvoihin, periaatteisiin ja ajattelumalleihin ja erityisesti näiden kehittämiseen.
Voimavarat, potentiaali, arvot ja ajattelumallit sekä itsetuntemus ovat Oivaltava-valmennuksiemme lähtökohta ja perusrunko, koska me kaikki tulemme tarvitsemme kykyä uudistumiseen ja kasvamiseen.
