Mitä uudistuminen oikein on?

Uudistumisesta puhutaan nyt enemmän kuin koskaan, mutta kenen oikeasti pitäisi uudistua ja miten muutoksesta saa eniten hyötyjä.

Uudistuminen on nyt ajankohtaista, mutta mitä uudistuminen sitten oikein on. Uudistumista voisi kuvata muuttumisena: kasvuna ja kehittymisenä sekä myös luovuutena. Entäpä muutos? Muutos taas on prosessia, jossa jokin tulee toisenlaiseksi kuin se oli. Tarkastelen tässä blogissa muutosta ja uudistumista organisaation näkökulmasta.

Monentyyppiset muutokset ja haasteet edellyttävät yhteiskunnilta ja organisaatioilta koko ajan enemmän uudistumis- ja muutoskykyä, tätä käsittelen enemmän toisessa blogissani.  Organisaatioiden näkökulmasta puhutaan transformaatio-muutoksesta silloin, kun muutokselle on tarve ja se on tehtävä, vaikka eteenpäin näkeminen ja tavoitetilan ennustaminen voivat olla vaikeaa.

Muutoksen tyypit

Transformaatio-muutos on organisaatiomuutoksista kaikkein mielenkiintoisin ja kenties haastavin. Kehittämis- ja siirtymävaihemuutoksia on helpompi lähestyä ja ne ovat tutumpia. Lisäksi niiden kanssa voi toimia tutuilla projektinhallinta ja muutosjohtamisen keinoilla.

  • Kehittämismuutoksissa ei luoda uutta, vaan parannetaan sitä, mitä tällä hetkellä tehdään. Kyse voi olla myynnin tai laadun lisäämisestä, työprosessien tai tiimien kehittämisestä tai ongelmien ratkaisuista. Jokaisessa organisaatiossa tehdään ja tai on tehty kehittämiseen perustuvia muutoksia.
  • Siirtymävaihemuutoksessa on jo kyse uuden luomisesta, jolloin jotakin korvataan jollain täysin uudella. Samaan aikaan puretaan vanhaa sekä suunnitellaan ja otetaan käyttöön uutta. Oleellista tässäkin muutoksessa on se, että pystytään päästämään emotionaalisesti irti vanhoista toimintatavoista ja siirtymään sekä omaksumaan uutta. Tällaisiakin muutoksia on monissa organisaatioissa toteutettu ja lopputuloksena vanhoja tuotteita tai palveluita on korvattu uusilla tai toteutettu IT-järjestelmämuutos. Määränpää on kuitenkin tiedossa, se pystytään määrittelemään ja muutosprosessia pystytään hallitsemaan. Ihmisiä muutokset koskettavat taitojen ja toimintojen osalta, ei vielä henkilökohtaisen ajattelutavan, käyttäytymisen tai kulttuurin osalta.
  • Kolmas muutostyyppi on transformaatio. Muutoksia on tehtävä, vaikka tulevaa tilaa ei pystytä ennakoimaan, se on tämän muutostyypin tyypillinen piirre. Tulevaa tilaa täytyy määrittää koko ajan matkan varrella ja samalla kerätä uutta tietoa. Toimintaa viedään eteenpäin kokeilujen kautta ja matkalla kohdatut epäonnistumiset ovat apuvälineitä suunnan määrittämisessä ja kuuluvat asiaan toimintaa ohjaavina tekijöinä. Siksi niihin on osattava myös sellaisena suhtautua. Tässä muutostyypissä muutosprosessi syntyy toiminnan aikana. Ennalta määritellyt, ajallisesti sidotut ja lineaariset projektisuunnitelmat eivät toimi, vaikka strategia olisi olemassa.

Avain onnistuneeseen muutokseen

Transformaatiossa niin johdon kuin työntekijöiden on toimittava tuntemattomassa – arvaamattomassa ja ehkä pelottavassakin tilassa. Tämä tarkoittaa, että stressi ja voimakkaat tunteet ovat jatkuvasti seuralaisena. Tärkeää on, että niihin osataan suhtautua oikein ja niitä osataan hallita, jotta ei toimita peloista ja ajattelua rajoittavasta stressitilasta käsin. Tämä on oleellisin kohta koko transformaatiomuutoksessa ja onnistumisen edellytys. Siksi muutosvaade kohdistuukin enemmän ihmisiin ja kulttuuriin kuin missään toisessa muutostyypissä.

Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja käyttäytymistä. Kyse onkin siten jopa enemmän johtajien ja työntekijöiden muuttumisesta kuin organisaation muutoksesta. ”Jos jatketaan ajattelua samalla tavalla kuin ollaan aina ajateltu, saadaan jatkossakin sitä, mitä ollaan aina saatu” (Marilyn Ferguson).

Share on linkedin
Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp
Share via
Copy link
Powered by Social Snap