Työ on ihmisen elämän yksi keskeisimpiä asioita ja työn pitäisi tuottaa mielihyvää ja itsearvostusta.
Globalisaatio ja kiristyvä kilpailu muuttavat kuitenkin työelämää koko ajan. Kiireestä, tehokkuusajattelusta, jatkuvista muutoksista ja työn ja vapaa-ajan välisen rajan hälventymisestä on tullut arkipäivää. Nyt koronapandemia on tuonut omat mausteensa etätyön yleistymisenä.
Työstä on tullut entistä enemmän mielensisäistä ja vuorovaikutuksellista tietotyötä. Samalla perinteisen fyysisen työympäristön merkitys vähenee. Työ irtautuu myös työajasta ja suorituspaikasta. Samalla meistä jokaisesta on tullut yhä enemmän oman työnsä johtaja. Nyt työhön liittyvinä vaatimuksina korostuvat yhteistyökyky, aloitteellisuus, luovuus, innovatiivisuus, jatkuva osaamisen kehittäminen ja vastuunotto omasta työssä suoriutumisesta.
Uudenlaiset vaatimukset työhyvinvoinnille
Jatkuvat työelämän muutokset ja joustavuus vaatimukset sekä epävakauden sietokyky verottavat kuitenkin ihmisen psyykkistä hyvinvointia ja uskoa omaan osaamisen riittämiseen. Näin nämä ns. psykososiaaliset tekijät ovatkin niitä uusia kehitettäviä tekijöitä, jotta työelämän uusiin vaatimuksiin pystytään vastaamaan myös jatkossa. Vastuu ja lisääntynyt itsenäisyys luovat uudenlaisia vaatimuksia työhyvinvointia kohtaan.
Tutkimuksissa (Hohfstede) suomalaiset esitetään turvallisuushakuisena kansana. Epävarmuuden välttäminen, huolissaan oleminen jostain, jolla ei ole kohdetta, on korkea. Epävarmuus on subjektiivinen kokemus, tunne. Kyse voi olla pelkoa työpaikan menettämisestä tai organisaation odottamattomat, äkilliset muutokset lisäävät huolta esimerkiksi omasta osaamisesta ja sen riittävyydestä. Epävarmuus taas on omiaan lisäämään stressiä.
Stressin syyt
Stressissä on kyse vaatimusten ja voimavarojen epätasapainosta. Se on kuitenkin subjektiivinen kokemus, jolloin samanlaiset tilanteet voivat aiheuttaa erilaisen stressikokemuksen. Stressin ja uupumuksen aiheuttajina ovat kiire ja aikapaineet, korkeat vaatimukset, jatkuva muutos ja jo mainittu epävarmuus. Myös vaikutusmahdollisuuksien puute, esimiehen johtamistyyli ja työpaikan ihmissuhteet aiheuttavat stressiä.
Stressin kannalta se, miten ihminen itse arvioi oman tilanteensa, on ratkaiseva. Tällöin esiin nousevat mm. reagointimallit, ajattelu ja tunteiden tunnistaminen ja säätely. Koetaanko vaatimukset tai paineet uhkaavina ja vahingollisina vai positiivisesti haastavina, tämä vaikuttaa stressireaktioon.
Työhyvinvoinnin rooli
Työhyvinvoinnin rooli korostuu ja erityisesti voimavarojen rakentaminen. Se on iloa työn tekemisestä ja työtehtävän odotuksiin vastaamisesta. Työhyvinvoinnin vitamiinimallin (Warr) mukaisesti, työhyvinvointiin on kuitenkin mahdollista vaikuttaa ulkoapäin vain tiettyyn pisteeseen saakka, sen jälkeen kehityksen täytyy jatkua yksilöstä itsestään lähtevillä toimenpiteillä.
Olemmekin suunnanneet huomion valmennuksissamme erilaisiin voimavaratekijöihin ja niiden vahvistamiseen, kuten stressin hallintataitoihin, valmentavaan työotteeseen, rikastavaan vuorovaikutukseen, rakentavaan palautteeseen, tunnetaitoihin, psykologiseen turvaan ja sosiaalisiin tunteisiin. Nämä tekijät rakentavat voimavarojamme. Menestys tulee jatkossa vain hyvinvoinnin mukana.
Tutustu ajankohtaisiin, voimannuttaviin valmennuksiimme täältä!
Ritva Liisanantti
